Maakuntien rajapitäjä Pyhäjärvi oli sukujen hautomo, sukunimien sampo, jossa moni uusi suku sai alkunsa

Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjärven suvuista kesällä otettuja isälinjan DNA-tuloksia on alkanut hiljattain valmistua. Samalla sukujen juuret ja yhteydet avautuvat. Sukujen hautumon merkitys ei ole vähäinen. Pyhäjärvellä sai alkunsa tässä käsiteltyjen lisäksi moni muukin suku, joka sittemmin lähti uusille asuinisijoilleen. Niin Kainuun kautta Pohjois-Karjalaan päätyneet Puhakat, Kainuun Sirviöt kuin Ylä-Savon ja Kainuun Rönty-Röntyset tulivat ensimmäistä kertaa kirjatuksi uudella nimellä juuri Pyhäjärvellä.

Vanha asuttajasuku Pennaset

Yksi Pyhäjärven vanhoja asuttajasukuja olivat Pennaset, joilla oli talo Hiidenniemen kylässä jo 1550-luvun lopulta. Nyt Kutramoisten linja osoittautui myös alkuaan Pennasista polveutuvaksi. Samoin Lukkaristen talon myöhemmät asukkaat ovat Pennasia ja tästä oli todisteita jo kirkonkirjoista ja nyt myös Y-DNA:n myötä. Pennaset ovat taustaltaan Savon Pennasia. Pennasten tämänhetkinen kantaoksa on N-FT66708, jonka aika-arvio on noin 1500-luvun puolivälissä. Tuloksissa on samassa ryhmässä niin Savon Pennaset kuin laajalta Kalajokilaakson Pennasten jälkeläislinjoja, mukaan lukien Pyhäjärveltä Lukkarisen ja Kutramoisen talot ja Haapajärveltä Karjalahden. Pennaset kuuluvat itäisen N-CTS3451:n jälkeläishaaroihin. Lähimpänä Pennasille löytyy 1200-luvulta haarautuvia Savon Lappalaisia. Tämän ryhmän leviämisalue on ollut Savon itäreunoilta eli Savonlinnan ympäristöstä Laatokan itärannoille, mutta ei juurikaan Kannakselle asti.

Tikka-Tikkaset

Tikka-Tikkanen on Pyhäjärven laajin asuttajasuku. Jo 1500-luvun puolimaissa Pyhäjärvellä oli useita Tikkoja. Tikkasten alkujuuri on Rantasalmella ja kantaoksa N-FT3462. Sen aika-arvio on hieman ennen 1300-luvun puoliväliä. Kantaoksalla on vain Kainuun Henttusten tulos. Suku on mitä ilmeisimmin lähtöisin Muhokselta. Kun kaksi alaoksaa pitävät sisällään vain Tikkasia ja Tikkasten jälkeläislinjoja, voisi tuo Henttunen edustaa Muhoksen Tikkasten isälinjaa. Tikkanen oli vahva asuttajasuku niin Muhoksella Oulujokivarressa kuin Pyhäjärvelläkin.

Molemmissa alahaaroissa on Pyhäjärven Tikkoihin liittyviä tuloksia. N-FT405236 kantaisä on elänyt noin 1400-luvun puolivälissä FTDNA:n aika-arvion perusteella. Kantaisä ei siten ole Pyhäjärvellä, vaan vielä Etelä-Savossa. Jälkeläisoksissa ovat Pieksämäen Tikkaset, Kiuruveden Tikkaset (ja niiden alasukuhaarat Pielaveden Tikkaset ja Ilomantsin Tikat) Sotkamon Tikkaset ja Paltamon Tikkaset sekä Pyhäjärven Rädyt, jotka eittämättä ovat Tikkasia taustaltaan.

Toinen Tikkasten alahaara N-FGC88263 on laitettu aika-arviossa luultavasti liian vanhaksi ja sijoitettu 1360-luvulle. Pääosa jälkeläisistä, ellei kaikki, ovat yhdistettävissä Pyhäjärven Tikkanen-Tikkoihin. Tuloksissa on myös Komulaisen suku, joka saa alkunsa Pyhäjärven Tikoista ja leviää Kainuuseen ja Ylä-Savoon. Myöhemmän Pyhäjärven Komun asukkaat ovat kuitenkin muita sukuja. Pyhäjärven taloista ainakin Niemi, Mustaparta ja Junttila ovat selvästi isälinjassa Tikkojen jälkeläisiä. Yksi yllättävä tuloskin on Komulaisten alaoksilla, nimittäin Sotkamon Ärväs-suku. Tässä vaiheessa on auki ennen verrokkituloksen valmistumista, että onko kyseessä katkennut isälinja vai todella oma Tikkasista polveutuva suku.

Väisäset

Väisänen oli niin ikään Pyhäjärven vanhoja asuttajasuku. Väisäsetkin versovat moneen taloon. Mikkelin seutuvilta lähtenyt suku on kantajuureltaan haploa N-BY48133 (noin 1300-luvun puolivälissä). Pyhäjärveltä Väisästen jälkeläisiin menevät ainakin Kumpumäet, Hattukankaat.

Rönköt

Rönkkö on yksi Pyhäjärven ”sukunimisampon” luomista uusista suvuista. Rönkköjen haplo N-FTA88729 on samalla yksi savolaisen Pöyhösen suvun alaoksista. Rönkköjen tausta on eittämättä Pöyhösen suvussa, vaikka ainakaan toistaiseksi tälle ei ole löytynyt asiakirjaviitettä. Pyhäjärven Rönköistä polveutuu myös mm. Komun ja Kossin talojen 1600-luvun asukkaat ja sitä kautta paljon jälkeläislinjoja. Rönkkö levisi myös Pyhäjärveltä Ylä-Savoon vahvaksi asuttajasuvuksi.

Tapaniset

Tapanisista (juurioksa N-FT59646) muodostui 1600-luvulta lähtien merkittävä suku Pyhäjärvelle. Tämä tapahtui kuitenkin vaivihkaa, ilman omien talojen perustamista. Lintumäen (aiemmin Liuskala) taloon 1650-luvulla tulleen vanhan sotilaan Pekan tausta oli Tapanisissa. Tapanisten kantaoksa Y-DNA-puussa on sijoitettu noin 1530-40-luvun taitteeseen. Sen jälkeläisiin kuuluu Pyhäjärveltä myös Heikki Heikinpojan (s. noin 1679) suku, joka tulee isovihan jälkeen Pyhäjärven Niinimäen isännäksi. Lisäksi Haapaveden Humalojaan tullut Niilo Niilonpoika (s. noin 1712) oli samaa Tapanisen sukua, kuten myös Rääkkylän Tapaniset/Taposet. Suvun tausta menee Kiiskinen-Oinonen sukuun, mutta vielä on auki tarkempi suvun syntyhistoria, joka liittynee etunimen Tapani.

Erään toisen Tapanin tausta onkin suurempi mysteeri. Siinä missä Pyhäjärvi ja myös naapuripitäjät Kärsämäki ja Haapavesi ovat Y-DNA-tulosten perusteella osoittautumassa vanhan asutuksen osalta lähes yksistään savolaisten asuttamiksi, on 1600-luvulla alueelle uutta verta tuonut Tapani Virolainen aivan muuta kuin savolaismies. Lähimmät osumat löytyvät Pietarissa ja Helsingissä syntyneiden isättömien poikien jälkeläiset. Ne eivät siten auta mysteerissä tässä vaiheessa eteenpäin. Ruotsalaislähtöinen linja selvästi kyseessä, mutta viittaako Virolaisen nimi ehkä pyrähdykseen Viron kautta.

Näin valtavan mielenkiintoisia yhteyksiä isälinjan Y-testi Big Y-700 avaa. Jokaisen uuden testaamattoman suvun tulos auttaa myös muita.

Jos kiinnostuit testin tekemisestä, ota yhteyttä meihin.

Tekstin kirjoittanut Suomen Geneettisen Sukututkimuksen Seuran puheenjohtaja Ari Kolehmainen.

Lahjoita pohjalaismaakuntien pienkeräykseemme!